Juoksujuttuja ja paremman maailman kirjoja

Blogini on viettänyt viime aikoina hiljaiseloa, koska kaikki vapaa-aikani on kulunut juoksuharjoittelun ja siihen liittyvän muun kuntoilun parissa. Puolimaratoniin on enää kolme viikkoa aikaa, joten illat menee taistelussa aikaa vastaan eli treenatessa tai joogatessa. Yritän ottaa kuitenkin iisisti ja luottaa siihen, että pystyn siihen. Eihän 21,0975 kilometriä ole loppujen lopuksi paljon...No eipä, kääk! Pientä paniikkia on siis ilmoilla, mutta olen päättänyt selvitä urakasta, vaikka tulisin viimeisenä maalin:) En diggaa sykemittareista tai ylipäätään urheilusuoritusten minkäänlaisesta arvioimisesta tai mittaamisesta, mutta mielenkiinnosta olen opetellut käyttämään iPhoneen lataamaani ilmaista Sports Tracker - sovellusta. Lukemat ovat olleet rohkaisevia: ei tässä ihan rapakunnossa onneksi olla. Yllätyksekseni myös viiden kilometrin mittaiseksi itsearvioimani peruslenkkini pituus onkin todellisuudessa yli 7 km! 

Juoksuvimmasta huolimatta en ole kuitenkaan unohtanut blogia ja mieleeni tuli eräs aihe, josta haluaisin nyt vinkata teitä hyvät lukijat. 

Opiskeluaikoinani ja erityisesti graduntekovaiheessa jouduin etsimään alani kirjallisuutta kissojen ja koirien kera ympäri kyliä. Yhteiskuntamaantiede ei ole Suomessa mitenkään kovin yleinen aihepiiri ja jouduin lainaamaan suurimman osan lähdeteoksista professorini mittavasta yksityiskokoelmasta tai metsästämään teoksia ulkomailta. Etsiessäni alan lähdekirjallisuutta törmäsin sattumalta netissä surffatessani Better World Books – nimiseen yritykseen, joka myy sekä käytettyjä että uusia kirjoja laidasta laitaan. Suuri osa Better World Booksin kirjoista on peräisin kirjastoista eri puolilta USA:ta tai Iso-Britanniaa. Joukossa on  myös yliopistojen kirjastoista poistettuja teoksia. Tästä johtuen valikoima on ihan käsittämättömän laaja. Olen löytänyt Better World Booksista kaikki ne teokset, joita en ole onnistunut saamaan käsiini mistään muualta - kaikkea akateemisesta kirjallisuudesta keittokirjoihin, matka-oppaisiin ja joogakirjallisuuteen saakka. Olen täydentänyt BWB:n avulla pilkkahinnalla Lonely Planet-kokoelmaani ja hankkinut muutamalla eurolla kaunokirjallisuutta Charlaine Harrisista Bukowskiin. Ja kun sanon pilkkahinnalla, niin todella tarkoitan sitä.

Sen lisäksi, että Better World Books ei ole koskaan tuottanut minulle pettymystä ja olen aina löytänyt sieltä etsimäni, BWB eroaa Amazonista ja muista vastaavista nettipuljuista erinomaisen yhteiskuntavastuuajatuksensa vuoksi. Toisin kuin suurin osa yrityksistä, Better World Books on syntynyt ajatuksesta tehdä hyvää ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Toki yrityksen omistajat haluavat ansaita kirjabisneksellä elantonsa, mutta perspektiivi taloudellisen hyödyn tavoitteluun on kovin erilainen kuin valtaosalla liikeyrityksistä. Yritys kierrättää tehokkaasti myynnistä ja lainauksesta poistettuja kirjoja, jotta kirjat saisivat jatkaa elämäänsä uusissa käsissä eivätkä päätyisi vain kaatopaikoille muun jätteen joukkoon. Toisen romu on usein toisen aarre. Better World Books myös lahjoittaa jokaista myytyä kirjaa vastaan kirjan jollekin tarvitsevalle, yleensä jollekin kolmannen maan koululle tai kirjastolle. Tämän lisäksi Better World Books on mukana useassa kansainvälisessä kirjallisuushankkeessa, joiden tavoitteena on poistaa köyhyyttä panostamalla koulutukseen ja edistää lukutaitoa köyhissä maissa. Ilmastopäästönsä yritys kompensoi tukemalla erilaisia ilmastohankkeita, esimerkiksi sijoittamalla Yhdysvalloissa tuulivoimalahankkeeseen. Vaikka omaatuntoa siis soimaisi kuljetuksesta aiheutuvat päästöt ja ympäristöhaitat, kokonaisuus on kuitenkin Better World Booksissa enemmän kuin osiensa summa. Tällaista eettistä bisnestä toivoisi maailmassa harrastetettavan nykyistä enemmänkin. Eurooppalaista kirjallisuuden ystävää ilahduttaa, että Better World Books toimii nykyisin myös Isosta-Britanniasta käsin, eikä kirjoja tarvitse enää tilata Atlantin toiselta puolen.

Olen itse ostanut BWB:sta sekä uusia että hyväkuntoisia, käytöstä poistettuja kirjoja. Minua ei henkilökohtaisesti häiritse, jos kannesta pystyy päättelemään kyseessä olevan entinen kirjaston kirja, jos kirja on muuten hyvässä kunnossa. Kirjathan kai ovat kuitenkin ensisijaisesti käyttöesineitä. Ihan kaikkea ei tietenkään kannata maailman toiselta laidalta ostaa, jos saman tuotteen onnistuu löytämään lähempääkin ja suomenkielistä kirjallisuutta lienee turha lähteä BWB:sta edes etsimään. Itse olen päätynyt Better World Booksiin silloin kun olen etsinyt jotain tiettyä kirjaa, jota on Suomesta vaikea (usein mahdotonta) löytää ja lisännyt sitten samaan tilaukseen myös muita, vähemmän harvinaisia kirjoja. Viimeisin hankintani BWB:sta oli tämä Ayurveda-kirja, jota yritin ensin etsiä tuloksetta Suomalaisesta kirjakaupasta. Ayurvedaa käsittelevää kirjallisuutta löytyy kotimaastamme ylipäätään harmillisen vähän. Tämän kirjan hinta oli postikuluineen noin neljä euroa, toimitusaika alle viikon eikä ulkoisesti juuri mistään voi päätellä, että kyseessä on kirjaston poistotuote. Me happy!

Näyttää siltä, että säilyn myös jatkossa Better World Booksin asiakkaana. Päätin nimittäin hyödyntää entisen pääaineeni opinto-oikeuden ja aloitan ensi syksynä tekemään toista tutkintoa. Se, mitä ja millä aikataululla aion opiskella onkin sitten ihan eri juttu, tarkoitus ei ole ainakaan toistaiseksi luopua päivätyöstä :)

Messukuulumisia

Lupasin kertoilla tänne kokemukseni Voi Pyhä Jyssäys - tapahtumasta, joten tässä tätä tarinaa nyt sitten tulee. Ensinnäkin on sanottava, että tapahtuma oli varsin monipuolinen, näytteilleasettajia ja luennoitsijoita oli joka lähtöön, mutta minulle ei tuolla näytteilleasettajien puolella ollut valitettavasti oikein mitään kiinnostavaa (paitsi Sunspeltin edustaja, jonka pöydältä löysin suomalaista luomukvinoaa). Pettymyksekseni jooga loisti poissaolollaan. Toivoin nimittäin löytäväni tapahtumasta jotakin ostettavaa, koska kivikautisessa kaupungissani ei ole toistaiseksi ainoatakaan joogasalia/myymälää. Viittasin myös aiemmin näihin yksisarvisten selässä ratsastelijoihin ja aivan kuten pelkäsinkin, joukkoon mahtui myös muutama sen sortin edustaja. Jotenkin tämä henkinen kasvu ja hyvinvointi on sellainen teema, jonka ympärille voi kyllä rakentaa mitä tahansa. Siis aivan mitä tahansa. Tavallaan tietysti ymmärrän tämänkin puolen ja onhan meillä jokaisella (onneksi) oikeus valita itse mihin uskoo. Jos joku saa lohtua siitä, että uskoo yksisarvisten auttavan meitä, niin eihän se tietysti keneltäkään pois ole. Välillä vaan tuntuu, että juuri näiden superhörhöilijöiden (ja hyväuskoisten kustannuksella rahastajien) takia myös kaikki vähemmän hörhöt leimautuu ihan samaan kastiin, vaikka joukkoon todellakin mahtuu jos jonkinlaista viheltäjää.  Silti on kuitenkin hienoa, että tällaisia tapahtumia järjestetään, jotta ihmiset pääsee helposti tutustumaan esimerkiksi erilaisiin luontaishoitomenetelmiin.

Navajo-terapiaa: http://www.awonawilona.fi

Epäilyksistä huolimatta yritin lähteä liikkeelle mahdollisimman avoimin mielin ja tutustuin muun muassa Deekshaan sekä OM-healingiin, jotka olivat molemmat minulle ihan uusia juttuja. Koin molemmat ihan oikeasti energisoivina ja jotenkin samanaikaisesti kummallisesti rauhoittavina. Deeksha eli ykseyden siunaus on toisen ihmisen antamaa universaalin energian välittämistä, jota voidaan välittää myös kaukaisten välimatkojen päähän. Istuuduin hoitopenkkiin mieli täynnä epäilystä, mutta kun välittäjä laski kätensä pääni päälle niin tunsin oikeasti energian virtaavan päälakeeni lämpiminä ”aaltoina” ja jälkeenpäin oloni oli hyvä ja rauhallinen. Kiinnostukseni heräsi siinä määrin, että tutkailin jälkikäteen netistä, mistä tässä siunaamisessa on kyse. Aika nopeasti kävi ilmi, että deeksha on pohjimmiltaan sitä samaa, mitä esimerkiksi äiti Amma välittää seuraajilleen, kun he käyvät häntä halaamassa. Kyse on siis ilmeisen voimallisesta ilmiöstä ja kenestä vain voi tulla välittäjä. Jos joku nyt haluaa kokeilla deekshaa kotonaan niin välittäjäni kertoi, että hänet kouluttanut opettaja suorittaa deekshan kotoaan käsin joka torstai klo 21. Vastaanottajan ei tarvitse ilmoittautua välittäjälle mitenkään, riittää että hän on valmis ottamaan vastaan siunauksen ja rauhoittaa kyseisen hetken muulta hälinältä. Joten, jos joku haluaa kokea deekshan omakohtaisesti, niin ei muuta kuin tuntosarvet pystyyn ensi torstaina :) Lisätietoa kaukovälityksestä ja deekshasta löydät täältä.

Ja sitten siihen pääasiaan, jonka takia oikeastaan menin koko tapahtumaan. Ayurveda-workshop oli tosi kiinnostava ja luennoitsija Ossi Viljakainen varsin asiantunteva ja asialleen omistautunut nuori mies, joka on opiskellut ayruvedaa Intiassa ja sittemmin ryhtynyt ayurvedakonsultiksi. Ayurvedinen systeemi on itse asiassa todella looginen ja järkeenkäypä, kun sen lainalaisuuksista pääsee jyvälle. Workshopissa opeteltiin muun muassa sitä, miten ayurvedan avulla voidaan hoitaa päänsärkyä, ruoansulatusvaivoja, hammassärkyä, iho-ongelmia jne. Pääsäännön mukaan lähes kaikki terveysongelmat johtuvat ruoansulatuksesta, joten oikeanlainen ruokavalio on  ayurvedassa kaikkein tärkein terveyttä ylläpitävä tekijä. Ayurvedan lähtökohtana on nimenomaan optimaalisen terveyden ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy, länsimaisessa lääketieteessä kun keskitytään enemmänkin jo puhjenneiden sairauksien hoitamiseen – hoidetaan siis oireita, mutta harvemmin ongelmien syytä. Ayurveda-hoidoissa käytetään vain luonnonmukaisia aineksia, jotka eivät sisällä synteettisten lääkeaineiden tavoin toksiineja. Esimerkiksi kurkumalla voidaan ayurvedan mukaan hoitaa melkein mitä tahansa, se on yhtä aikaa niin antibiootti, antihistamiini kuin antiviruskin. Ayurvedan mukaan iholle ei myöskään pitäisi laittaa mitään sellaista, mitä et voi laittaa myös suuhusi. Tämäkin on jotain sellaista, mikä on tiedetty jo esihistoriallisella ajalla, mutta päässyt sittemmin modernisaation tiimellyksessä länkkäriltä unohtumaan.

Mikään ei siis estä kokeilemasta ayurvedisiä hoitokeinoja länsimaalaisen lääketieteen rinnalla, sillä ne eivät (pääsääntöisesti!) aiheuta yhtä aikaa käytettyinä minkäänlaisia haittavaikutuksia. Ayurvedan avulla on kyetty hoitamaan esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa, diabetesta, alzheimerin tautia ja monia muita sellaisia sairauksia, jotka länsimaalainen lääketiede luokittelee parantumattomiksi. Vaikka en nyt yhden workshop-viikonlopun ja muutaman kirjan luettuani aiokaan heittäytyä vielä täysin intialaisen lääketieteen varaan, niin jotkut jutut menee varmasti kokeiluun. Aion esimerkiksi vihdoin ja viimein valmistaa gheetä eli kirkastettua voita, jonka terveysvaikutuksista tulin viimeistään nyt vakuuttuneeksi. Saatanpa tehdä aiheesta ihan oman postauksenkin, kunhan saan aikaiseksi ryhtyä tuumasta toimeen. Luennot myös vahvistivat joitakin aiempia käsityksiäni synteettisten lisäaineiden haitallisuudesta, joista esimerkiksi Kemikaalicoktail-blogin Noora on varoitellut jo pitkään ja joiden haitallisuudesta minulla on myös ihan omakohtaisia kokemuksia. Esimerkiksi natriumglutamaatti (aromivahvenne,) on myös ayurveda-konsultin mukaan yleisin ja suurin syy migreeniin sen lisäksi, että se aiheuttaa myös muita terveysongelmia. Jätä siis kauppaan kaikki tuotteet, joiden kyljessä komeilee e621, erityisesti silloin, jos kärsit migreenistä! Natriumglutamaattia on lähes kaikissa valmisruoissa, aromisuolassa, mausteseoksissa, marinadeissa, salaatinkastikkeissa ja niin edelleen, joten tarkkana saa olla. Syynäämisongelma tosin poistuu, kun lakkaa yksinkertaisesti ostamasta valmissitätätäjatuota. Itse olen katsonut tämän tien kaikkein helpoimmaksi ja ostan nykyisin todella harvoin mitään valmistuotteita.

Jos ayurvedahoidot alkoi kiinnostamaan, niin  Ossi Viljakaiselle on mahdollisuus varata aika henkilökohtaiseen konsultaatioon, yhteystiedot löydät täältä. Monesti hänen luokseen tullaan kuulema silloin, kun kaikki muut keinot on jo kokeiltu, mutta apu on sitten kuitenkin saattanut löytyä viime kädessä ayurvedasta.